lauantai 3. joulukuuta 2011

Taikajakun saaga: osa III. Happy end, pikkujoulun merkeissä!

Kaikesta vastaanrimpuilustaan huolimatta taikajakku joutui nöyrtymään ja on siis valmis! Vaikka väri on hieman, hmm, sanoisinko haastava (muun asustuksen kannalta), lopputulos on sittenkin kohtalaisen onnistunut.


Pattern: Novita Syksy 2009. Yarn: Novita Rose Mohair, 260g. Needles: Addi 5mm.

Pitkän pähkäilyn jälkeen vaatekaapista löytyi paitsi taikajakkuuni sopivat tummanruskeat housut, myös ruskea puolihame, johon yhdistettynä jakku pääsi jo kanssani työpaikalle osoittautuen kerrassaan toimistokelpoiseksi. Useampikin kollega noteerasi ja kommentoi positiivisesti: väittipä joku jopa, että on ihan minun värisenikin! Ja toinen totesi, että jakku istuu hyvin selkäpuolelta. Kerrankin en jaksanut inttää vastaan vaan kiitin kauniisti tavanomaisen elisamaisen "no emmä ny tiiä, tää ny on vaan tällanen" -jargonin sijasta.


Tavallisesti kovin tylsä työvaihe, eli viimeisten saumojen ompelu, sujui tällä kertaa hilpeissä tunnelmissa. Homma nimittäin hoitui Neuleharppujen keskustelukerhon Jumbo-tapaamisessa, jossa tällä kerralla vietettiin pikkujoulua. Perinteiseen pikkujouluuun kuuluu tottakai kasa lahjoja!


Viimeisenä paikalle saapunut harppuystävä sai kunnian olla tonttuna, ja minulle osui näin hieno paketti!


Sisältönä ihan minun väriseni muistikirja, kuitukärkikyniä sekä Niiskuneiti-rasia täynnänsä lapsuusmuistoja useammallekin Harpulle mieleen palauttaneita kettukarkkeja. Namskis! Huomatkaa iloinen neulova tonttu kortissa, josta lahjan antajaksi paljastui Nele. Kiitos!!!


Itse paketoin lahjaksi kerän valkoista sukkalankaa ja pari Kool Aid-pussia höystettynä suklaakonvehdeilla. Koska halusin mukaan myös jotain ns. henkilökohtaisempaa, väkersin tapani mukaan viimeisenä mahdollisena iltana mukaan neulotun/virkatun tontun, joka päätyi Sansuin laukun somisteeksi. Tonttu tiesi mitä teki, uskonpa että KoolAid-pussini sattuivat kuin sattuivatkin osumaan hänen suosimaansa värimaailmaan!


 A Christmas elf that I made for our knitter groups Little Christmas meeting. This elf is now decorating Sansui's purse.
Tonttuun minulla ei ollut ohjetta, vain malli, jonka sain muutama vuosi sitten rakkaalta vanhemmalta sukulaiselta. Mallissa oli valkoiset tupsut myös tontun käsissä ja jaloissa, mutta jätin ne pois: a) väsymys voitti viime tingan näpertäjän ja b) minusta tonttu oli ihan kiva näinkin, ilman massiivisia valkoisia pompuloita.

Kuluneella viikolla sain myös Neule-Kirpulta tunnustuksen. Kiitos siitä Neule-Kirpulle ja mukavaa joulunodotusaikaa kaikille!

5 kommenttia:

  1. Taikajakku on kyllä ihana. Itselläni on samanlainen luonnonvalkoisena.

    VastaaPoista
  2. Heh, tunnistan tuon viimeisen illan näpertelijän välittömästi:) Sama syndrooma vaivaa täälläkin. Jos varsinaiset hommat olisivatkin ajoissa valmiina (niinkin siis voi joskus käydä), niin viimeisenä iltana iskee ikään kuin tekemättömyyden puute ja jotain on pakko ruveta väsäämään, kun eiväthän viimeinen ilta ja yö nyt missään tapauksessa voi olla laiskaa aikaa:)

    VastaaPoista
  3. Jakusta tuli oikein kaunis. Joskus yllättyy itsekin värimaailmansa muuttumisesta, kun puolivahingossa hankkii jotain joka ei olekaan omia tuttuja värejä.

    Kiva tuo tonttu :)

    VastaaPoista
  4. Taikajakku istuu hyvin, kuten sanoin jo tapaamisessa. Väri on hieman outo sinun värimaailmaasi, mutta kuten Nita sanoi; jotain yksiväristä tummaa alle niin johan pelittää! Jaa se tonttu oli sun tekele, mä olin aivan sekasin siitä kenen paketti meni kenelle... Kiva tonttu! Ja edelleen odotan sitä seuraavaa blogipäivitystä siitä miehelle neulottavasta jutusta ;)!

    VastaaPoista
  5. Jakustahan tuli oikein nätti ja hyvä. Jezz, onnittelut sulle sinnikkyydestä.

    VastaaPoista